Kahvisnobbailua

Maailmantalouden kriisi on sen verran vakava, että kirjoitan nyt kahvista. En hyödykkeenä tai sijoituskohteena, vaan nautintoaineena. Sitä kahvi minulle on eli puhtaasti nautintoaine, sanan varsinaisessa merkityksessä. Siksi minulle ei ole yhdentekevää miltä kahvi maistuu ja olen valmis näkemään hieman vaivaa sen valmistamiseksi. Määrällisesti kulutan melko vähän kahvia ja siksi kustannuksilla ei ole suurta merkitystä.

Suomalaisissa ravintoloissa ja työpaikoilla suositaan vaaleapaahtoisia kahveja, joille on ominaista mieto aromi ja voimakas hapokkuus. Tämä epämiellyttävä sivumaku korostuu mitä pidempään kahvi on seissyt. Tällaiseen kahviin tottunut ihminen saattaa yllättyä positiivisesti vähähappoisen ja tummapaahtoisen kahvin mausta, jossa yleensä on myös voimakkaampi aromi. Tummapaahtoinen kahvi myös ärsyttää vatsaa vähemmän.

Suosittelen aloittamaan snobbailun luopumalla maidon käytöstä "tavallisen" kahvin kanssa. Se voi aluksi olla vaikeaa varsinkin huonolaatuisten vaaleapaahtoisten kahvien kanssa, jolloin maito peittää jonkun verran hapokkuutta. Sen jälkeen kun tottuu juomaan kahvinsa maidotta, tuntuu hullulta lisätä sitä kahviinsa. Suoraan sanottuna en tiedä maidon lisäämisen vaikutuksesta laatukahvin makuun, koska en ole sitä kokeillut. Erikoiskahvit cappuccino, latte ja muut on oma lukunsa.

Olen jakanut snobismin harrastuneisuuden eri asteisiin, joissa kustannukset ja vaivannäkö lisääntyvät harrastuksen edetessä.

1. Parempaa kahvia suodatinkeittimessä

 

Nordquist

Suurimmalla osalla meistä on jonkunlainen kahvikone, yleensä kahvinkeitin, joka laskee kuumennetun veden jauhettujen papujen läpi ja suodattaa nesteen paperisen suodattimen avulla. Kaikkein halvimmalla ja helpoimmalla pääse siten paremman kahvin makuun yksinkertaisesti ostamalla parempaa kahvia. Nykyään lähes jokaisesta pikkukaupastakin löytyy esimerkiksi Arvid Nordquistin  kahveja, jotka on kelvollisia arkikahveja ja vain euron tai pari kalliimpia per paketti kuin Presidentti ja muut. Jos viitsii hankkia kahvinsa lähikauppaansa kauempaa, valinnanvara lisääntyykin huimasti. Näistä voi vaikka lähteä testailemaan.

Itse olen viehtynyt alkuperämaakahveihin, jotka ovat kotoisin tietystä maasta ja usein tietyltä tilalta, sekoituksen sijaan.

2. Kokonaisia papuja ja kahvimylly

 

Paahdettuja papuja

Astetta parempaan kahvinautintoon päästään hommaamalla kahvimylly papujen jauhamiseen ja itse kahvi valmiiksi paahdettuina papuina. Edullisimmalla laitteella pääsee hyvin alkuun, eikä useimmilla tule koskaan tarvetta päivittää sitä. Gigantista esimerkiksi löytyy Krupsin kelvollinen perusmalli alle kolmella kympillä. Jauhamalla itse pavut joka kerta juuri ennen kahvin valmistusta voi olla varma siitä, että kahvi on tuoretta ja sen eron huomaan maussa selvästi. Sen huomaa myös juuri jauhetun kahvin mielettömän hyvässä tuoksussa.

 

 

3. Kahvilaitteen päivitys

 

Aeropress

Kahvilaitteissa on suuria eroja ja halvin on harvoin hyvä. Jos haluaa päästä edelleen helpolla ja käyttää "perinteistä" kahvinkeitintä, niin suosittelen päivittämään sen Moccamasteriin tai vastaavaan laitteeseen, jonka toteutuksessa on kiinnitetty enemmän huomiota suodatuslämpötilaan ja muihin kahvin makuun vaikuttaviin seikkoihin.

Erinomaisen helpolla pääsee myös pressopannun kanssa. Niitä saa sen verran edullisesti mistä tahansa, että sellainen kannattaa ostaa vaikka kahvinkeittimen lisäksi. Sillä tulee hyvin erimakuista kahvia kuin suodatinkeittimellä ja on makuasia kummasta pitää enemmän. Itse käytän arkikäytössä yleensä pressopannua enkä itseasiassa edes omista kahvinkeitintä.

Jos riittää enemmän viitseliäisyyttä kahvin valmistamiseen, niin suosittelen kokeilemaan Aeropressiä. Laite vähentää kahvin kitkeryyttä ja yhdistettynä vähähappoiseen kahviin, tulee lopputuloksesta uskomattoman pehmää, mutta aromikasta kahvia. Tämä on oma suosikkini ja maksaa vain kolme kymppiä. Sekä pressopannu että Aeropressi mahdollistaa helposti suodatuslämpötilan kontrolloimisen. Veden lämpötilalla on suuri vaikutus kahvin makuun ja väitän, että kuka tahansa erottaa 99-asteisella ja 80-asteisella vedellä valmistetun kahvin maussa eron. Millä tahansa veden keittääkin, niin kannattaa antaa sen seistä kansi auki kymmenisen minuuttia ennen valmistamista. Jos haluaa hifistellä, niin kannattaa ostaa nesteen lämpötilan mittari, mikä ei maksa sekään paljon.

La Pavoni Professional

Yksi vaihtoehto hifistelyyn on yksinkertaiset suodatinsuppilot, kuten vaikkapa Hario V60. Ne ovat edullisia, helppokäyttöisiä ja vaativat vain veden kuumentamisen. Olen käyttänyt vastaavaaa Dripperiä mökillä ja sillä tulee erittäin hyvää kahvia eikä se vaadi sähköä!

Kahvilaitteiden hinnoilla ei ole ylärajaa ja valikoimaa riittää. Espresson ja erilaisten kahvijuomien valmistamiseen tarkoitetuista koneista ja automaateista minulla valitettavasti ei ole juurikaan kokemusta sillä minun harrastuneisuus ulottuu tähän asti.

4. Raakapavut ja paahtaminen

 

Paahtamattomia papuja

Tinkimätön kahviharrastaja ostaa papunsa raakana ja paahtaa ne itse. Hän myös tekee omia sekoituksia eri kahvilajeista ja tekee suorastaan tiedettä uuttamisesta ja siihen käytettävistä laitteista. Vain mikroskoopilla havaittava ero riittää syyksi päivittää kahvilaitteen hienomekaniikkaa. Sen enempää en tältä tasolta uskalla kirjoittaa.

 

 

 

 

Oma harrastuneisuuteni ulottuu tuohon kolmostasolle. Ostan valmiiksi paahdettuja papuja, jotka jauhan itse ja valmistan tällä hetkellä enimmäkseen Aeropressillä. Se on helppoa ja halpaa ja sopiva kompromissi kustannusten ja vaivannäön suhteen. Minulla on myös digitaalinen veden lämpötilan mittari jota käytän lähes aina. Valmistan kahvin americanona eli pidennän Aeropressillä valmistettua espressoa kuumalla vedellä. Lopputulos vastaa maun voimakuudeltaan suurinpiirtein suodatinkeittimellä valmistettua kahvia laimennussuhteen osalta.

Tällä hetkellä ehdoton suosikkini kahveista on Monsoon Malabar. Kyseinen kahvi kasvatetaan parin kilometrin korkeudella intiassa ja sadonkorjuun jälkeen altistetaan kosteilla ja lämpimille monsuunituulille parin kuukauden ajaksi, kunnes pavut saavuttaa sopivan kosteuden. Kahvin maulle on tyypillistä erittäin matala hapokkuus ja se tuntuu toimivan erinomaisesti juuri Aeropressillä valmistettuna. Näitä papuja saa Suomesta ruotsalaisen Johan & Nyströmin tai Helsinkiläisen Kaffa Roasteryn paahtamana.

Kahvin säilyttäminen

Kahvin pahimpia vihollisia on ilma, kosteus ja lämpötilan vaihtelut. Kahvin aromi alkaa pilaantumaan muutamassa minuutissa papujen jauhamisesta ja siksi pavut pitäisi jauhaa juuri ennen valmistamista. Jos kuitenkin ostat valmiiksi jauhettua kahvia, niin säilytä se alkuperäisessä pakkauksessaan ilmatiiviissä valoa läpäisemättömässä säilytysastiassa. Myös pavut kannattaa säilyttää näin. Ihan turha säilyttää kahvia jääkaapissa tai pakastimessa, jos sen käyttää muutamassa päivässä. Tällöin lämpötilan vaihtelusta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

 

p.s. Älkää ostako sitä sivettikissan paskomaa kahvia, vaikka se vaikuttaakin "hauskalta" idealta. Kahvin mausta en tiedä, mutta kissoja pidetään surkeissa oloissa ja on ylipäätään arvelluttavaa käyttää eläimiä tälläiseen tarkoitukseen.