Vanha, mutta hyvä pätkä rahastosijoittajan arjesta. Hyvää viikonloppua!
55-vuotiaana eläkkeelle
pienen miehen hiljainen sijoitusblogi – amatöörimäistä osakesäästämistä jo vuodesta 2009
perjantai 26. huhtikuuta 2013
maanantai 4. maaliskuuta 2013
Hengissä ollaan!
Eipä ole ollut paljon sijoittamisesta
kirjoitettavaa viime aikoina, koska ei ole ollut rahaa mitä
sijoittaa. Tai olisi sitä ollut, ellen olisi käyttänyt sitä
elintoimintojen kannalta välttämättömiin hankintoihin, kuten
ulkomaanmatkaan, sikareihin ja moottoripyörään. Livet är inte
bara en dans på rosor. Ibland måste man också supa och knulla -
niin kuin Ruotsissa sanotaan. Sikareista alkaa olla sen verran jo
kokemusta, että voisin kirjoittaa niistä erikseen oman
kirjoituksen.
Taloyhtiön kokouskutsu sai kuitenkin
taas kylmän ringin anuksen ympärille muistuttaessaan
vääjäämättömästi lähestyvästä taloyhtiön
putkistosaneerauksesta. Nyt on pakko alkaa kurinalaisempi
säästäminen! Otinkin itseäni niskasta ja asetin verkkopankkiin
automaattisen tilisiirron Nordnettiin. Sinne menee tästä eteenpäin
300€ kuukaudessa. Varaa olisi enempäänkin, mutta jätän nyt
alkuun vähän enemmän pelivaraa. Viime keväästä lähtien on
molemmat luottokortit huutaneet armoa, joten parempi totutella
vähäisempään kuluttamiseen hiljalleen.
Olen löytänyt myös uuden intohimon
kohteeksi superfoodit ja vitamiinit. Ei mikään uusi ja trendikäs
aihe, mutta toivonmukaan terveyttäni edistävä. D-vitamiinia
kulutan nyt aiemman muutaman mikrogramman sijaan 125 mikrogrammaa.
THL:n suositus on vaivaiset 7,5 µg. Huomasin tästä välittömän
positiivisen vaikutuksen vireystilaan, mielialaan ja jopa ihoon. Tätä
hieman tykimpää D-vitamiinia saa edullisesti iHerb -nimisestä
amerikkalaisesta verkkokaupasta. Alennuskoodilla DZG359 saat 10
dollaria alennusta ensimmäisestä tilauksesta, jos tilaus on yli 40
dollaria arvoltaan ja 5 dollaria alennusta, jos tilaus on alle sen. Kannattaa pitää tilaukset 40-47:n dollarin
tuntumassa, jos haluaa välttää tullauksen. Postikulut on vaivaiset 4 dollaria tällaisille pienemmille tilauksille. Siihen hintaan ei kulje paketti edes Helsingistä Vantaalle. Samaisessa liikkeessä
on valtava määrä erilaisia lisäravinteita, vitamiineja,
superfoodeja, suklaata, pähkinöitä ym. edulliseen hintaan. Olen
tilannut samasta paikasta myös lesitiiniä, omega-3:sta, chlorellaa,
melatoniina, spirulinaa, macaa, aminohappoa, chia-siemeniä, CoQ10:tä
ja propolista. Niistä lisää toiste.
iHerbillä on muuten mielenkiintoinen palkitsemisjärjestelmä. Siihen voi tutustua täällä.
Jottei menisi pelkästään paskanjauhamiseksi,
niin tältä näyttää vaatimattoman salkkuni tilanne tällä hetkellä:
Tunnisteet:
d-vitamiini,
iherb,
lisäravinteet,
superfood,
terveys
perjantai 16. marraskuuta 2012
Miten tienata muiden kärsimyksellä?
Hieman provosoiva otsikko, mutta siitä tässä nyt on kuitenkin kyse.
Tulevaisuus ei pitkällä tähtäimellä näytä kovin valoisalta. Itseasiassa se näyttää aika helvetin synkältä. Jos uskoo tutkijoihin, niin tulee olemaan pulaa ainakin vedestä, ruuasta ja raaka-aineista, ehkä myös hengityskelpoisesta ilmasta. Pulasta tulee seuraamaan (ja on jo seurannut) levottomuuksia ja pahimmillaan jopa sotia. Perustellaanpa hieman.

Nestle on yksi yritys joka on tehnyt veden myymisestä erinomaisen menestyvää liiketoimintaa, usein häikäilemättömin keinoin. Yhtiö on ostanut amerikkalaisista pikkukaupungeista lähdevesialueilta yksityisiltä maanomistajilta palstoja ja perustanut sinne omia pumppaamoja. Pienistä kaupungeista sen takia, että niissä viranomaisvalvonta on vaatimatonta ja myös asukkaiden valveutuneisuus ja vaikutusmahdollisuudet ympäristönsä muutoksiin heikkoa. Tankkiautollisen hinta Nestlelle on 10 dollaria ja jälleenmyyntihinta pullotettuna 50 000 dollaria. Ei hullumpi kate. Voitto syntyy kuitenkin usein ympäristön kustannuksella ja ennemmin tai myöhemmin paikallinen pohjaveden laatu kärsii suunnattomasta "ylimääräisestä" kulutuksesta. Pohjavedenlaatu saattaa huonontua jopa siinä määrin, että paikalliset päätyvät ostamaan vetensä pulloissa Nestleltä, sen sijaan, että voisivat juoda lähdevetensä hanasta, kuten ennen Nestlen paikalle tuloa. Kehitysmaissa ei ole sitäkään vähää vastusta paikallisesta hallinnosta ja pohjavedet voidaan huoletta imeä kuiviin ja paikallisten asukkaiden kaivot sen myötä.
Suurin ongelman aiheuttaja tulevaisuudessa ei todennäköisesti ole kuitenkaan Nestle ja sen kaltaiset yritykset, vaan globaali väestönkasvu. Tilannetta ei yhtään helpota ilmaston lämpeneminen ja sen seurauksena jäätiköiden sulaminen ja kuivien alueiden laajeneminen entisestään. Intian ja Kiinan vesihuolto on suurissa vaikeuksissa jo nyt.
Ennusteiden mukaan maapallon väkiluku on 8 miljardia vuonna 2025, jolloin kaksi kolmannesta maapallon asukkaista asuu alueilla, jossa vettä ei ole riittävästi. Ei hääviä.
Viljan kallistuminen johtaa ruuan kallistumiseen, mikä johtaa levottomuuksiin. Tästä on näyttöjä jo nyt. Vuonna 2008 oli laajalti ruokamellakoita ja FAO:n mukaan jopa 36 maata kärsi ruokakriisistä. Myöhemmin kallis leivän hinta toimi sytykkeenä mm. arabikevään tapahtumille.
Tilannetta ei ainakaan helpota se, että ruuan viljelyyn kelpaavaa maata pyhitetään biopolttoaineiden raaka-aineen tuottamiseen.
Tällä hetkellä nälkää näkee yli miljardi ihmistä. Kelaa sitä!
Väestönkasvu ja elintason nousu pitävät huolen siitä, että raaka-ainepula ja kalliit raaka-aineet ovat pysyvä ilmiö.
Tulevaisuus ei pitkällä tähtäimellä näytä kovin valoisalta. Itseasiassa se näyttää aika helvetin synkältä. Jos uskoo tutkijoihin, niin tulee olemaan pulaa ainakin vedestä, ruuasta ja raaka-aineista, ehkä myös hengityskelpoisesta ilmasta. Pulasta tulee seuraamaan (ja on jo seurannut) levottomuuksia ja pahimmillaan jopa sotia. Perustellaanpa hieman.
Vesi
Täällä Suomessa voidaan onneksi pitää puhdasta juomavettä itsestäänselvyytenä. Lorottelen tarpeettoman kauan suihkussa ja vedän vessasta aina "ison hädän", vaikka toimitus olisi kuinka pieni. Kuitenkin monessa muussa paikassa saastunut juomavesi on suurin kuolemanaiheuttaja jo nyt. Siis suurempi kuin Aids ja sota, oikeesti!
Nestle on yksi yritys joka on tehnyt veden myymisestä erinomaisen menestyvää liiketoimintaa, usein häikäilemättömin keinoin. Yhtiö on ostanut amerikkalaisista pikkukaupungeista lähdevesialueilta yksityisiltä maanomistajilta palstoja ja perustanut sinne omia pumppaamoja. Pienistä kaupungeista sen takia, että niissä viranomaisvalvonta on vaatimatonta ja myös asukkaiden valveutuneisuus ja vaikutusmahdollisuudet ympäristönsä muutoksiin heikkoa. Tankkiautollisen hinta Nestlelle on 10 dollaria ja jälleenmyyntihinta pullotettuna 50 000 dollaria. Ei hullumpi kate. Voitto syntyy kuitenkin usein ympäristön kustannuksella ja ennemmin tai myöhemmin paikallinen pohjaveden laatu kärsii suunnattomasta "ylimääräisestä" kulutuksesta. Pohjavedenlaatu saattaa huonontua jopa siinä määrin, että paikalliset päätyvät ostamaan vetensä pulloissa Nestleltä, sen sijaan, että voisivat juoda lähdevetensä hanasta, kuten ennen Nestlen paikalle tuloa. Kehitysmaissa ei ole sitäkään vähää vastusta paikallisesta hallinnosta ja pohjavedet voidaan huoletta imeä kuiviin ja paikallisten asukkaiden kaivot sen myötä.
Suurin ongelman aiheuttaja tulevaisuudessa ei todennäköisesti ole kuitenkaan Nestle ja sen kaltaiset yritykset, vaan globaali väestönkasvu. Tilannetta ei yhtään helpota ilmaston lämpeneminen ja sen seurauksena jäätiköiden sulaminen ja kuivien alueiden laajeneminen entisestään. Intian ja Kiinan vesihuolto on suurissa vaikeuksissa jo nyt.
Ennusteiden mukaan maapallon väkiluku on 8 miljardia vuonna 2025, jolloin kaksi kolmannesta maapallon asukkaista asuu alueilla, jossa vettä ei ole riittävästi. Ei hääviä.
Ruoka
Viime vuosien tulvista ja kuivuudesta aiheutuneet heikot sadot ovat nostaneet viljan maailmanmarkkinahinnan huippulukemiin. Hintaan vaikuttaa myös ennätyskorkeat tuotantokustannukset. Esimerkiksi lannotteiden hinnat eivät ole koskaan olleet yhtä korkealla. Mikä on tilanne vuonna 2050, jolloin YK:n elintarvikejärjestö FAO:n mukaan ruuan tuotannon pitäisi olla 70% enemmän kuin nyt, jotta voidaan ruokkia suhteessa sama määrä ihmisiä. Samaan aikaan viljelyskelpoista peltopinta-alaa ei voida juurikaan lisätä."Ruuantuotanto on kasvanut viimeisen 40 vuoden aikana paljon. On muistettava, että lähtötaso oli hyvin matala. Nyt tuotantoa on jo tehostettu niin paljon, että nykytasolta lähdettäessä 70 prosentin lisäys on kova vaatimus."
Viljan kallistuminen johtaa ruuan kallistumiseen, mikä johtaa levottomuuksiin. Tästä on näyttöjä jo nyt. Vuonna 2008 oli laajalti ruokamellakoita ja FAO:n mukaan jopa 36 maata kärsi ruokakriisistä. Myöhemmin kallis leivän hinta toimi sytykkeenä mm. arabikevään tapahtumille.
Tilannetta ei ainakaan helpota se, että ruuan viljelyyn kelpaavaa maata pyhitetään biopolttoaineiden raaka-aineen tuottamiseen.
Tällä hetkellä nälkää näkee yli miljardi ihmistä. Kelaa sitä!
Raaka-aineet
Saksalaistutkijoiden mukaan vuoteen 2030 mennessä korkean teknologian tuotteiden valmistuksessa tarvittavista raaka-aineista tulee olemaan pulaa. Pula tulee olemaan erityisesti harvinaisemmista metalleista, kuten platina, scandium, neodyymi, gallium, germanium ja indium ym. Indiumia käyttää mm. näyttö- ja aurinkokennoteollisuus. Kauaskatsoisesti talousmahdeista ainakin Kiina jo hamstraa näitä metalleja.Tämä on johtanut siihen, että Japani on siirtänyt tuotantoaan Kiinaan päästäkseen käsiksi Kiinan hamstraamiin maametalleihin. Raaka-aineet ovat siis myös merkittävä geopoliittinen peliväline. Keski-Afrikan valtioilla puolestaan on merkittävä rooli tantaalin saatavuudessa ja sitä käytetäään mm. mikroelektroniikan kondensaattoreissa."Koko maailman Indium-varannoista arviolta 70 prosenttia sijaitsee Kiinan maaperässä."
Väestönkasvu ja elintason nousu pitävät huolen siitä, että raaka-ainepula ja kalliit raaka-aineet ovat pysyvä ilmiö.
Tunnisteet:
hinnat,
katastrofi,
kurjuus,
levottomuudet,
pula,
raaka-aineet,
ruoka,
sota,
vesi,
vilja,
väestönkasvu
lauantai 25. elokuuta 2012
Avioeron jälkimainingeissa
Aika päättää blogin hiljaiselo. Eipä ole ollut mistä sijoittaa muuton jälkeen, joten ei ole myöskään ollut raportoitavaa. Kaiken ylimääräisen rahan olen kevään jälkeen pistänyt asunnon sisustamiseen ja pieneen pintaremonttiin. Hieno siitä tulikin, vaikka itse sanon. Olen kyllä ostanut arvokellon, vanhoja design-huonekaluja ja pian ehkä myös jonkin edullisen klassikkoauton. Ne voidaan kyllä hyvin laskea sijoituksiksi, sillä hyvin suurella todennäköisyydellä näiden hankintojen arvo kasvaa tai vähintään pitää arvonsa. Lisäksi näissä sijoituksissa on se hieno puoli, että saan nauttia kauniista estetiikasta sijoitusaikana.
Sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen on ollut hidasta ja kivuliasta, mutta nyt tuntuu elämä voittavan. Olen pyrkinyt istumaan vapaa-ajalla mahdollisimman vähän koneen ääressä ja panostanut "oikeaan" elämään. Olen tutustunut paljon uusiin ihmisiin ja nähnyt vanhojakin tuttuja aiempaa enemmän.
Syksyllä on tarkoitus aloittaa kurinalaisempi säästöohjelma. Ajattelin pistää 300€ siirtymään kuukausittan automaattisesti palkasta Nordnettiin ja joka toinen kuukausi ostaa osakkeita. Enemmänkin saattaa jäädä sivuun kuukausittain, jos maltan pidättäytyä hankinnoissa. Harkitsen siirtymistä yhden salkun systeemiin ja pyörittää sitä kokonaan Piotroskin systeemillä. Oma osakepoimintani on ollut yhtä tyhjän kanssa.
Minulla on paristakin eri aiheesta artekkelit suunnitteilla, mutta ne vaatii vielä taustatutkimusta. More to come...
Sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen on ollut hidasta ja kivuliasta, mutta nyt tuntuu elämä voittavan. Olen pyrkinyt istumaan vapaa-ajalla mahdollisimman vähän koneen ääressä ja panostanut "oikeaan" elämään. Olen tutustunut paljon uusiin ihmisiin ja nähnyt vanhojakin tuttuja aiempaa enemmän.Syksyllä on tarkoitus aloittaa kurinalaisempi säästöohjelma. Ajattelin pistää 300€ siirtymään kuukausittan automaattisesti palkasta Nordnettiin ja joka toinen kuukausi ostaa osakkeita. Enemmänkin saattaa jäädä sivuun kuukausittain, jos maltan pidättäytyä hankinnoissa. Harkitsen siirtymistä yhden salkun systeemiin ja pyörittää sitä kokonaan Piotroskin systeemillä. Oma osakepoimintani on ollut yhtä tyhjän kanssa.
Minulla on paristakin eri aiheesta artekkelit suunnitteilla, mutta ne vaatii vielä taustatutkimusta. More to come...
Tunnisteet:
arvoauto,
arvokello,
avioero,
design,
elämä,
elämäntilanne,
huonekalut,
sijoittaminen
maanantai 2. huhtikuuta 2012
Yksi askel eteen, kaksi taakse
Asuntokaupat on nyt tehty. Asuntolainan rahoittaakseni, jouduin muuttamaan kakkossalkun sisällön kokonaan rahaksi. Tavoitteeni jäädä eläkkeelle 55-vuotiaana koki samalla pahan takaiskun. Ehkä muutan tavoitettani ja blogin nimeksi "55-vuotiaana onnelliseksi".
Tässä kaikki vähäiset paperini tällä hetkellä:
Täytyy kyllä sanoa, ettei kauheasti vakuuttanut näiden "Rahoituspäälliköiden" ja "Henkilökohtaisten palveluneuvojien" toiminta lainan neuvotteluissa. Joko nämä ihmiset ovat vähän yksinkertaisia, tekeytyvät sellaisiksi tai pitävät asiakastaan sellaisena. Tittelistä riippumatta vastuu ja valta näillä kaikilla on täsmälleen sama. Minulla meni viikko neuvotteluihin, koska joka ikinen asia piti varmistaa erikseen pankinjohtajalta. Kyse ei ollut mistään rakettitieteestä, vaan kymmenyksien viilaamisesta marginaalista. Sama asia olisi hoitunut viidessä minuutissa suoraan pankinjohtajan kanssa, mutta ilmeisesti minä olen liian vähäpätöinen hänen majesteettiselle korkeudelleen.
Lisäksi vasta neuvottelujen loppumetreillä paljastui, etten saakaan haluamaani lyhennystapaa lainaan. Joko pankin edustaja huijasi minua tai sitten hän ei kerta kaikkiaan osannut työtään. Kaiken maailman lainaturvia ja kuolemanvaravakuutuksia kyllä tyrkytettiin joka käänteessä, vaikka tein selväksi heti alussa, etten aio ostaa yhtään ylimääräistä tuotetta. Sanoin kyllä voivani harkita "oheistuotteita", jos sillä on minun kannaltani myönteinen vaikutus marginaaliin tai lainan muihin kuluihin. Kysyin välillä, että miksi minun kannattaisi ostaa tämä ja tämä tuote? Vastauksena sain tyyliin: "No kun se olisi hyvä.". Jatkokysymyksenä esitin yksinkertaisen "Miksi?". Ja vastauksena taas tieteellisen täsmällinen: "No meidän pankki suosittelee sitä.". Aha.
No näillä mennään. Lainan kokonaiskoroksi tuli tässä vaiheessa noin 1,25%, joten eihän tuo kauhean kallista rahaa ole. Kuukausierä asettuu sen verran alhaiselle tasolle, että jotain pitäisi jäädä kuukausittain säästöönkin. Lyhennyssummalla saisi suurinpiirtein samanlaisen vuokra-asunnon. Kynnys kilpailuttaa laina uusiksi lähivuosina on erittäin matala. Kunhan saan hieman asunnosta maksettua ja toivon mukaan asunnon arvon noustua minulla on hieman paremmat neuvotteluasemat.
p.s. Muistatteko taannoin kirjoituksessani kommentoijan nimimerkillä "Kuolemaan tuomittu". Hänelle kuuluu nyt parempaa.
Tässä kaikki vähäiset paperini tällä hetkellä:
Täytyy kyllä sanoa, ettei kauheasti vakuuttanut näiden "Rahoituspäälliköiden" ja "Henkilökohtaisten palveluneuvojien" toiminta lainan neuvotteluissa. Joko nämä ihmiset ovat vähän yksinkertaisia, tekeytyvät sellaisiksi tai pitävät asiakastaan sellaisena. Tittelistä riippumatta vastuu ja valta näillä kaikilla on täsmälleen sama. Minulla meni viikko neuvotteluihin, koska joka ikinen asia piti varmistaa erikseen pankinjohtajalta. Kyse ei ollut mistään rakettitieteestä, vaan kymmenyksien viilaamisesta marginaalista. Sama asia olisi hoitunut viidessä minuutissa suoraan pankinjohtajan kanssa, mutta ilmeisesti minä olen liian vähäpätöinen hänen majesteettiselle korkeudelleen.Lisäksi vasta neuvottelujen loppumetreillä paljastui, etten saakaan haluamaani lyhennystapaa lainaan. Joko pankin edustaja huijasi minua tai sitten hän ei kerta kaikkiaan osannut työtään. Kaiken maailman lainaturvia ja kuolemanvaravakuutuksia kyllä tyrkytettiin joka käänteessä, vaikka tein selväksi heti alussa, etten aio ostaa yhtään ylimääräistä tuotetta. Sanoin kyllä voivani harkita "oheistuotteita", jos sillä on minun kannaltani myönteinen vaikutus marginaaliin tai lainan muihin kuluihin. Kysyin välillä, että miksi minun kannattaisi ostaa tämä ja tämä tuote? Vastauksena sain tyyliin: "No kun se olisi hyvä.". Jatkokysymyksenä esitin yksinkertaisen "Miksi?". Ja vastauksena taas tieteellisen täsmällinen: "No meidän pankki suosittelee sitä.". Aha.
No näillä mennään. Lainan kokonaiskoroksi tuli tässä vaiheessa noin 1,25%, joten eihän tuo kauhean kallista rahaa ole. Kuukausierä asettuu sen verran alhaiselle tasolle, että jotain pitäisi jäädä kuukausittain säästöönkin. Lyhennyssummalla saisi suurinpiirtein samanlaisen vuokra-asunnon. Kynnys kilpailuttaa laina uusiksi lähivuosina on erittäin matala. Kunhan saan hieman asunnosta maksettua ja toivon mukaan asunnon arvon noustua minulla on hieman paremmat neuvotteluasemat.
p.s. Muistatteko taannoin kirjoituksessani kommentoijan nimimerkillä "Kuolemaan tuomittu". Hänelle kuuluu nyt parempaa.
Tunnisteet:
asuntolaina,
avioero,
korko,
marginaali,
pankki,
rahoitus,
tilanne,
velka
torstai 8. maaliskuuta 2012
Annuiteetti, tasalyhennys, kiinteä tasaerä...
...3kk euribor, kiinteä korko, apua! Näitä on tullut kelailtua viime aikoina. Paljon on tapahtunut sitten edellisen kirjoitukseni ja olen päätynyt ostamaan oman asunnon. Varsinainen loppukauppa on vielä edessä ja minulla on vielä hieman aikaa kilpailuttaa lainatarjouksia.
Olen pyytänyt tarjouksen OP:sta, Sampo pankista ja Nordeasta. Lainan hinnassa ja kuluissa ei ole käytännössä mitään eroa enkä siksi jaksa vaivautua enää pyytämään tarjousta muualta. Kaikki tarjoavat marginaaliksi 0,75% ja viitekoron saa valita vapaasti. Pankin edustajat kovasti painostavat sitomaan lainan kolmen tai viiden vuoden kiinteän koron jaksoon. Kokonaiskoroksi tälle viiden vuoden jaksolle tarjotaan 2,75%. Minulla alkaa aina hälytyskellot soimaan, kun pankki kovasti jotain tyrkyttää. Tuskin ne silloin ainakaan minun etuani ajattelevat. Kaiken maailman turvatuotteita tarjotaan myös, mutta ennemmin asetan kuukausierän mahdollisimman pieneksi, jotta pystyn säästämään osakkeisiin ihan oman turvani.
Nordea on ainut pankki, joka antaa minulle mahdollisuuden valita lyhennystavaksi kiinteän tasaerän. Muilla vaihtoehtona on ainoastaan annuiteetti tai tasalyhennys. Olen pyöritellyt näitä nyt niin paljon, että en tiedä enää mikä on järkevää. Tämän hetkisessä korkotilanteessa minusta tuntuu huonoimmalta vaihtoehdolta annuiteetti. Siinä maksaisin aluksi suhteessa enemmän korkoja muihin lyhennystapoihin verrattuna. Korkojen ollessa nyt alhaalla, tuntuisi järkevämmältä ennemminkin lyhentää enemmän lainan pääomaa, jotta korkojen noustessa sitä olisi vähemmän jäljellä?
Velkaa joudun ottamaan noin 250 000€ ja laina-ajan pyrin asettamaan mahdollisimman pitkäksi, jotta minulla jää kuukausittain varaa tehdä säästöjä. Se on hirvittävä summa rahaa, mutta pitäisi olla ihan järkevästi lyhennettävissä ja asunnon arvo pitänee hyvin pintansa.
Onko teillä antaa neuvoja lyhennystavan ja korkojen valinnan suhteen?
Tällä hetkellä olen kallistunut tasalyhennykseen ja 3kk euriboriin. Näin ollen kokonaiskoroksi muodostuu 0,91% (3kk euribor) + 0,75% (marginaali) eli yhteensä 1,66%. Kuukausieräksi tulee tällä systeemillä noin 1200€/kk. Valitsemalla Nordean ja kiinteän tasaerän, saisin kuukausierän painettua pari sataa pienemmäksi. Minua ei häiritse ajatus laina-ajan pidentymisestä korkojen noustessa. Ainahan voin tehdä lisälyhennyksiä säästöistäni, jos korot karkaa käsistä.
Ymmärtääkseni lyhyt korko tulee aina halvemmaksi pitkällä aikavälillä, mutta miten on tässä tilanteessa, jossa suunta voi olla vain ylöspäin?
Jouduin myymään ison läjän osakkeita rahoittaakseni asunnon käsirahan ja varainsiirtoveron. Päivitän salkkujen tilanteen seuraavan kirjoituksen yhteydessä.
Olen pyytänyt tarjouksen OP:sta, Sampo pankista ja Nordeasta. Lainan hinnassa ja kuluissa ei ole käytännössä mitään eroa enkä siksi jaksa vaivautua enää pyytämään tarjousta muualta. Kaikki tarjoavat marginaaliksi 0,75% ja viitekoron saa valita vapaasti. Pankin edustajat kovasti painostavat sitomaan lainan kolmen tai viiden vuoden kiinteän koron jaksoon. Kokonaiskoroksi tälle viiden vuoden jaksolle tarjotaan 2,75%. Minulla alkaa aina hälytyskellot soimaan, kun pankki kovasti jotain tyrkyttää. Tuskin ne silloin ainakaan minun etuani ajattelevat. Kaiken maailman turvatuotteita tarjotaan myös, mutta ennemmin asetan kuukausierän mahdollisimman pieneksi, jotta pystyn säästämään osakkeisiin ihan oman turvani.
Nordea on ainut pankki, joka antaa minulle mahdollisuuden valita lyhennystavaksi kiinteän tasaerän. Muilla vaihtoehtona on ainoastaan annuiteetti tai tasalyhennys. Olen pyöritellyt näitä nyt niin paljon, että en tiedä enää mikä on järkevää. Tämän hetkisessä korkotilanteessa minusta tuntuu huonoimmalta vaihtoehdolta annuiteetti. Siinä maksaisin aluksi suhteessa enemmän korkoja muihin lyhennystapoihin verrattuna. Korkojen ollessa nyt alhaalla, tuntuisi järkevämmältä ennemminkin lyhentää enemmän lainan pääomaa, jotta korkojen noustessa sitä olisi vähemmän jäljellä?
Velkaa joudun ottamaan noin 250 000€ ja laina-ajan pyrin asettamaan mahdollisimman pitkäksi, jotta minulla jää kuukausittain varaa tehdä säästöjä. Se on hirvittävä summa rahaa, mutta pitäisi olla ihan järkevästi lyhennettävissä ja asunnon arvo pitänee hyvin pintansa.Onko teillä antaa neuvoja lyhennystavan ja korkojen valinnan suhteen?
Tällä hetkellä olen kallistunut tasalyhennykseen ja 3kk euriboriin. Näin ollen kokonaiskoroksi muodostuu 0,91% (3kk euribor) + 0,75% (marginaali) eli yhteensä 1,66%. Kuukausieräksi tulee tällä systeemillä noin 1200€/kk. Valitsemalla Nordean ja kiinteän tasaerän, saisin kuukausierän painettua pari sataa pienemmäksi. Minua ei häiritse ajatus laina-ajan pidentymisestä korkojen noustessa. Ainahan voin tehdä lisälyhennyksiä säästöistäni, jos korot karkaa käsistä.
Ymmärtääkseni lyhyt korko tulee aina halvemmaksi pitkällä aikavälillä, mutta miten on tässä tilanteessa, jossa suunta voi olla vain ylöspäin?
Jouduin myymään ison läjän osakkeita rahoittaakseni asunnon käsirahan ja varainsiirtoveron. Päivitän salkkujen tilanteen seuraavan kirjoituksen yhteydessä.
Tunnisteet:
annuiteetti,
asunotolaina,
euribor,
kiinteä tasaerä,
laina-aika,
marginaali,
pankki,
rahoitus,
tasalyhennys,
velka,
viitekorko
keskiviikko 29. helmikuuta 2012
Avioero tulee kalliiksi
Inhimillisen tragedian lisäksi, avioero on myös taloudellinen katastrofi. Tiedän koska minulla on sellainen vireillä. Tämä menee nyt aika henkilökohtaiseksi, mutta liittyy olennaisesti talouteen.
Suurin ongelma on se, että yhtäkkiä yhden asunnon hinnalla pitäisi saada kaksi asuntoa, kahdet huonekalut ja kahdet kodinkoneet. Tämän jälkeen ei voi myöskään enää jakaa kustannuksia laajakaistasta, lehtien tilaamisesta, yhtiövastikkeesta, sähköstä ym. Yhdessä asumisen taloudelliset synergiaedut siis katoavat. Jos yhteinen kämppä laitetaan myyntiin, tulee myös maksettavaksi käytännössä kolmen asunnon välityspalkkiot ja kahden asunnon kaupasta varainsiirtoverot. Puhumattakaan tasingoista tai elatusavusta.
Ystäväni ovat ehdottaneet, että kannattaisi yrittää vielä paikata välit ja käydä vaikka avioneuvojalla. Minusta se olisi sama kuin veisi romutetun auton kellosepälle korjattavaksi. Arviointikykyni ei tosin varmaan ole parhaimmillaan, koska tunne-elämäni muistuttaa tällä hetkellä lähinnä möykkyä mustaa muovailuvahaa, jonka ympärille on kiedottu piikkilankaa.
Olen päätynyt ehdottamaan ratkaisua, jossa vaimoni ja lapseni jäävät asumaan nykyiseen asuntoomme ja minä muutan johonkin lähistölle pienempään asuntoon. Nykyisestä asunnostamme on pitkä siivu vielä maksamatta. Asunnon hinta on kuitenkin noussut sen verran hankintahetkestä, että kummallekaan osapuolelle ei olisi järkevää ostaa toisen osuutta asunnosta markkinahintaan. Ehdotinkin, että erotus markkina-arvoon katsotaankin minun osaltani kertasuoritteiseksi elatusavuksi. Tämä on mielestäni reilua molemmille osapuolille. Näin lapseni voi jäädä asumaan isompaan asuntoon ja "omaan kotiin".
Tästä seuraa se huono puoli, että minä lähden tyhjin käsin eikä minulla ole edes käsirahaa omaan asuntooni. Minulle on toki eduksi jatkossa, että käyttööni jää kuukausittain enemmän rahaa, koska olen osuuteni elatuksesta jo hoitanut. Tähän liittyy aiemmin mainitsemani osakkeiden myynnit. Suurinpiirtein kymppitonni pitäisi kehittää käsirahaan ja viitisen tonnia varainsiirtoveroon. Ei ihan pikkurahoja. Eläkesäästöjä ei todellakaan ollut tarkoitus käyttää näin, mutta toisaalta onni, että siihen on kuitenkin mahdollisuus. Täytyy lohduttautua ajatuksella, että muutan tässä nyt vaan omaisuuden muotoa enkä luovu siitä.
To be continued....
Suurin ongelma on se, että yhtäkkiä yhden asunnon hinnalla pitäisi saada kaksi asuntoa, kahdet huonekalut ja kahdet kodinkoneet. Tämän jälkeen ei voi myöskään enää jakaa kustannuksia laajakaistasta, lehtien tilaamisesta, yhtiövastikkeesta, sähköstä ym. Yhdessä asumisen taloudelliset synergiaedut siis katoavat. Jos yhteinen kämppä laitetaan myyntiin, tulee myös maksettavaksi käytännössä kolmen asunnon välityspalkkiot ja kahden asunnon kaupasta varainsiirtoverot. Puhumattakaan tasingoista tai elatusavusta.
Ystäväni ovat ehdottaneet, että kannattaisi yrittää vielä paikata välit ja käydä vaikka avioneuvojalla. Minusta se olisi sama kuin veisi romutetun auton kellosepälle korjattavaksi. Arviointikykyni ei tosin varmaan ole parhaimmillaan, koska tunne-elämäni muistuttaa tällä hetkellä lähinnä möykkyä mustaa muovailuvahaa, jonka ympärille on kiedottu piikkilankaa.
Olen päätynyt ehdottamaan ratkaisua, jossa vaimoni ja lapseni jäävät asumaan nykyiseen asuntoomme ja minä muutan johonkin lähistölle pienempään asuntoon. Nykyisestä asunnostamme on pitkä siivu vielä maksamatta. Asunnon hinta on kuitenkin noussut sen verran hankintahetkestä, että kummallekaan osapuolelle ei olisi järkevää ostaa toisen osuutta asunnosta markkinahintaan. Ehdotinkin, että erotus markkina-arvoon katsotaankin minun osaltani kertasuoritteiseksi elatusavuksi. Tämä on mielestäni reilua molemmille osapuolille. Näin lapseni voi jäädä asumaan isompaan asuntoon ja "omaan kotiin".
Tästä seuraa se huono puoli, että minä lähden tyhjin käsin eikä minulla ole edes käsirahaa omaan asuntooni. Minulle on toki eduksi jatkossa, että käyttööni jää kuukausittain enemmän rahaa, koska olen osuuteni elatuksesta jo hoitanut. Tähän liittyy aiemmin mainitsemani osakkeiden myynnit. Suurinpiirtein kymppitonni pitäisi kehittää käsirahaan ja viitisen tonnia varainsiirtoveroon. Ei ihan pikkurahoja. Eläkesäästöjä ei todellakaan ollut tarkoitus käyttää näin, mutta toisaalta onni, että siihen on kuitenkin mahdollisuus. Täytyy lohduttautua ajatuksella, että muutan tässä nyt vaan omaisuuden muotoa enkä luovu siitä.
To be continued....
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




