Siirry pääsisältöön

Ajankäyttö ja vapaa-aika



Läheisen kuolema on saanut minut viime aikoina pohtimaan syvällisiä. Olen miettinyt oman elämäni tarkoitusta ja tulevaisuutta tavallista enemmän. Yksi asia mihin ajatusketjut usein palaavat on ajankäyttö. Se on myös tärkein motivaatio sijoitustoimintaan, sillä haluan säästöjen avulla ostaa itselleni joskus lisää vapaa-aikaa. Halusin tietää miten tällä hetkellä käytän aikani kirjaamalla kuukauden ajan ajankäyttöäni. Tähän käytin ATracker -iPhone aplikaatiota. Olen ollut siinä käsityksessä, että ystäviini verrattuna minulla on paljon vapaa-aikaa, mutta sitä en varmaksi tiedä ennen kuin saan haastettua jonkun mukaan tekemään samanlaisen seurannan. Jos olisin syntynyt johonkin toiseen maahan ja toisenlaiseen taustaan, minulla ei välttämättä olisi lainkaan vapaa-aikaa.
 
Olen jakanut ajankäytön seurantaa varten kolmeen kategoriaan:
  • Työ (mukaan lukien työmatkat ja kaikki työhön liittyvä, ml. aamuherääminen)
  • Vapaa-aika (voin tehdä mitä tahansa)
  • Lapsenhoito (kaikki lapsen mukana tuomat velvollisuudet)
  • Kodinhoito ja muut velvollisuudet (kaikenlaisia ikäviä velvollisuuksia sitä joutuu aikuisena välillä hoitamaan)

 
Olen kirjannut vain valveillaoloajan käyttöä, sillä nukkua on pakko. Vaikka lapsen kanssa oleminen tapahtuukin vapaa-ajallani, en luokittele sitä vapaa-ajaksi. Vapaa-aika on tässä yhteydessä sellaista aikaa jolloin voin tehdä mitä tahansa haluan. En voi lapsen seurassa esimerkiksi snortata kokkelia prostituoidun takamukselta, mutta omalla vapaa-ajallani voin. Minulla sattuu lapsesta huolimatta olemaan melko hyvin vapaa-aikaa verrattuna ydinperheisiin, koska olen eronnut lapsen äidistä ja lapsi asuu äitinsä kanssa sen verran kaukana, että en ole päivittäin lapseni kanssa tekemisissä. Työviikon aikana en toki voi vapaa-ajallani esimerkiksi matkustaa ulkomaille, mutta periaatteessa muuten kaikki mahdollista. Hoidan työajalla suurimman osan velvollisuuksista, joten "muihin velvollisuuksiin" ei kertynyt juurikaan ajankäyttöä.
 
Toukokuu oli ajankäytön suhteen melko tyypillinen kuukausi. Tämän tilaston mukaan minulla on kuukausittain vapaa-aikaa melkein kuusi vuorokautta. Onko se paljon vai vähän?

Kommentit

  1. Tuo työhön käyttämäsi aika on aika maltillinen, kun ottaa huomioon kaiken. Harva pääsee alle 40%:lla, uskoisin. Ja kodinhoitoonhan et käytä käytännössä aikaa ollenkaan. Niin jos loput jakautuvat aika tasan lapsenhoitovelvotteisiin sekä vapaa-aikaan, väittäisin sinulla olevan vapaa-aikaa melko paljon muihin vanhempiin verrattuna.

    Onko muuten sellaiset mukavat asiat, kuten kaupassakäymiset, ruuan laitto jne sisällä kodinhoidon velvoitteissa vai vapaa-ajassa? Itse en näe esimerkiksi ruuan laittoa vapaa-aikana, sillä välillä ei tekisi yhtään mieli käyttää siihen aikaa. Pakko kuitenkin on.

    All in all, aika paljon vapaa-aikaa jos kaiken tuon voit käyttää ihan miten lystää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kodinhoito (siivoaminen, pyykkääminen ym.) tapahtuu yleensä lapsenhoitovelvollisuuksien yhteydessä ja siksi sille ei jyvittynyt nyt erikseen aikaa. Ruuanlaitto on minulla puhtaasti oma valinta ja katson sen vapaa-ajaksi, koska voin myös tilata ruokaa tai käydä ulkona syömässä. Kaupassa käynti tapahtuu joko työmatkalla tai lapsenhoitovelvollisuuksien yhteydessä.

      Poista
  2. Kuten totesitkin, eronneena sulla on paljon vapaa-aikaa ydinperheisiin verrattuna. Ja tuntus sitä muutenkin aika kivasti sulla olevan. Mun vapaa-aika on pieni murto-osa sun vapaa-aikaas verrattuna!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut kirjoitukset

Miten ostan pörssiosakkeita - käytännön ohjeet

Ties vaikka joku saisi tästä apua ja näkeepähän ummikko miten helppoa osakkeiden ostaminen on.

Osakkeiden valintaan en osaa antaa vinkkejä, mutta välittäjän valintaan kyllä. Pörssiosakkeiden omistaminen edellyttää arvo-osuustiliä ja sellaisen voi hankkia vaikka omasta tilipankistaan tai muulta arvo-paperivälittäjältä, joka ei ole välttämättä ole sidoksissa tilipankkiisi. Arvopaperivälittäjissä ratkaisevin ero on hinta. Ns. online-välittäjillä verrattuna kivijalkapankeihin on usein myös laajempi valikoima eri markkinoilta ostettavia sijoitustuotteita. Esimerkiksi ulkomaisia indeksiosuusrahastoja tai erikoisempia yrityksiä eksottisemmilta markkoinoilta voi olla vaikeaa tai mahdotonta saada ostettua oman pankin kautta. Kivijalkapankkisi mainostaa sinulle varmasti mainioita tietopalveluitaan ja analyysejään, joihin pääsee käsiksi avaamalle heille arvo-osuustilin. Kokemukseni mukaan vastaavat tai jopa paremmat analyysipalvelut on saatavissa ihan samalla tavalla myös muilta välittäjiltä. Ra…

S-ryhmän osuuskauppojen jäsenyyksistä varmaa tuottoa

S-Etukortin käyttäminen on junttia. Koko kassajonon hidastaminen muutaman euron ostoksista saatavan naurettavan pienen bonuksen takia on lähes tulkoon alhaisinta mitä ihminen voi toiselle ihmiselle tehdä. Ymmärtääkseni korttijärjestelmän kustannukset ylittävät asiakasomistajille maksettavien etujen määrän, joten koko järjestelmä on asiakasomistajien kannalta yhtä tyhjän kanssa. Korjatkaa, jos olen väärässä. Osuuskauppojen maksama korko puolestaan on monissa osuusliikkeissä melko hyvä, joten päätinpä minäkin vihdoin liittyä jäseneksi joihinkin niistä. Liityin nyt näihin:

Koron saaminen edellyttää jäsenmaksun maksamisen täysimääräisenä ja minun tapauksessani jäsenyyksistäni kertyi kustannuksia yhteensä 1000€. Sijoitus on ymmärtääkseni pommin varman, sillä osuusmaksu palautetaan täysimääräisesti, jos joskus haluaa erota osuuskaupasta. Korot toki voi vaihdella vuodesta toiseen, mutta eiköhän sieltä aina jotain tule. Käytännössä asia hoituu niin, että marssit mihin tahansa S-Pankkiin tai S-r…

Säästäminen ja eläminen osinkotuloilla vanhana

En ole kovin tarkkaan laskenut paljonko rahaa pitää laittaa vuosittain sivuun saadakseen riittävästi osinkotuloja ja voidakseen elää pelkästään niillä. Oletan, että pakollisiin asumiskustannuksiin ei asuntolainan jälkeen kulu kuin yhtiövastikkeen verran ja tämän lisäksi rahaa menee välttämättömyyksiin, kuten kotivakuutukseen, laajakaistaliittymään, brandyyn ja trappistioluisiin. 500 euroa luulisi karkeasti arvioiden riittävän mainiosti pakollisiin menoihin ja siihen päälle muutama satanen ruokaan ja huvituksiin.


Toivon pystyväni laittamaan sijoituksiin ehkä 700 euroa kuukaudessa ja saavani sijoitukselle viiden prosentin vuosituoton. Eikös viisi prosenttia ole aika hyvin linjassa osakemarkkinoiden keskimääräisen tuoton kanssa? Tästä seuraa kahdenkymmenen vuoden aikana korkoa korolle ja lopputuloksena vajaa 290 000 euroa pääomaa.

Jos hyvin käy, kahdenkymmenen vuoden kuluttua tuo rahasumma tuottaa osinkotuloina edelleen viisi prosenttia vuosittain, lisäämättä uutta rahaa muuten salkkuun.…