Hieman provosoiva otsikko, mutta siitä tässä nyt on kuitenkin kyse.
Tulevaisuus ei pitkällä tähtäimellä näytä kovin valoisalta. Itseasiassa se näyttää aika helvetin synkältä. Jos uskoo tutkijoihin, niin tulee olemaan pulaa ainakin vedestä, ruuasta ja raaka-aineista, ehkä myös hengityskelpoisesta ilmasta. Pulasta tulee seuraamaan (ja on jo seurannut) levottomuuksia ja pahimmillaan jopa sotia. Perustellaanpa hieman.
Nestle on yksi yritys joka on tehnyt veden myymisestä erinomaisen menestyvää liiketoimintaa, usein häikäilemättömin keinoin. Yhtiö on ostanut amerikkalaisista pikkukaupungeista lähdevesialueilta yksityisiltä maanomistajilta palstoja ja perustanut sinne omia pumppaamoja. Pienistä kaupungeista sen takia, että niissä viranomaisvalvonta on vaatimatonta ja myös asukkaiden valveutuneisuus ja vaikutusmahdollisuudet ympäristönsä muutoksiin heikkoa. Tankkiautollisen hinta Nestlelle on 10 dollaria ja jälleenmyyntihinta pullotettuna 50 000 dollaria. Ei hullumpi kate. Voitto syntyy kuitenkin usein ympäristön kustannuksella ja ennemmin tai myöhemmin paikallinen pohjaveden laatu kärsii suunnattomasta "ylimääräisestä" kulutuksesta. Pohjavedenlaatu saattaa huonontua jopa siinä määrin, että paikalliset päätyvät ostamaan vetensä pulloissa Nestleltä, sen sijaan, että voisivat juoda lähdevetensä hanasta, kuten ennen Nestlen paikalle tuloa. Kehitysmaissa ei ole sitäkään vähää vastusta paikallisesta hallinnosta ja pohjavedet voidaan huoletta imeä kuiviin ja paikallisten asukkaiden kaivot sen myötä.
Suurin ongelman aiheuttaja tulevaisuudessa ei todennäköisesti ole kuitenkaan Nestle ja sen kaltaiset yritykset, vaan globaali väestönkasvu. Tilannetta ei yhtään helpota ilmaston lämpeneminen ja sen seurauksena jäätiköiden sulaminen ja kuivien alueiden laajeneminen entisestään. Intian ja Kiinan vesihuolto on suurissa vaikeuksissa jo nyt.
Ennusteiden mukaan maapallon väkiluku on 8 miljardia vuonna 2025, jolloin kaksi kolmannesta maapallon asukkaista asuu alueilla, jossa vettä ei ole riittävästi. Ei hääviä.
Viljan kallistuminen johtaa ruuan kallistumiseen, mikä johtaa levottomuuksiin. Tästä on näyttöjä jo nyt. Vuonna 2008 oli laajalti ruokamellakoita ja FAO:n mukaan jopa 36 maata kärsi ruokakriisistä. Myöhemmin kallis leivän hinta toimi sytykkeenä mm. arabikevään tapahtumille.
Tilannetta ei ainakaan helpota se, että ruuan viljelyyn kelpaavaa maata pyhitetään biopolttoaineiden raaka-aineen tuottamiseen.
Tällä hetkellä nälkää näkee yli miljardi ihmistä. Kelaa sitä!
Väestönkasvu ja elintason nousu pitävät huolen siitä, että raaka-ainepula ja kalliit raaka-aineet ovat pysyvä ilmiö.
Paska tulee osumaan tuulettimeen ja kaikki tulee menemään päin helvettiä. Teknologiauskovaisten mukaan ei ole kuitenkaan syytä huoleen, vaan teknologisen kehityksen ansiosta mikään näistä synkistä skenaarioista ei toteudu. Toivotaan näin.
Tulevaisuus ei pitkällä tähtäimellä näytä kovin valoisalta. Itseasiassa se näyttää aika helvetin synkältä. Jos uskoo tutkijoihin, niin tulee olemaan pulaa ainakin vedestä, ruuasta ja raaka-aineista, ehkä myös hengityskelpoisesta ilmasta. Pulasta tulee seuraamaan (ja on jo seurannut) levottomuuksia ja pahimmillaan jopa sotia. Perustellaanpa hieman.
Vesi
Täällä Suomessa voidaan onneksi pitää puhdasta juomavettä itsestäänselvyytenä. Lorottelen tarpeettoman kauan suihkussa ja vedän vessasta aina "ison hädän", vaikka toimitus olisi kuinka pieni. Kuitenkin monessa muussa paikassa saastunut juomavesi on suurin kuolemanaiheuttaja jo nyt. Siis suurempi kuin Aids ja sota, oikeesti!
Nestle on yksi yritys joka on tehnyt veden myymisestä erinomaisen menestyvää liiketoimintaa, usein häikäilemättömin keinoin. Yhtiö on ostanut amerikkalaisista pikkukaupungeista lähdevesialueilta yksityisiltä maanomistajilta palstoja ja perustanut sinne omia pumppaamoja. Pienistä kaupungeista sen takia, että niissä viranomaisvalvonta on vaatimatonta ja myös asukkaiden valveutuneisuus ja vaikutusmahdollisuudet ympäristönsä muutoksiin heikkoa. Tankkiautollisen hinta Nestlelle on 10 dollaria ja jälleenmyyntihinta pullotettuna 50 000 dollaria. Ei hullumpi kate. Voitto syntyy kuitenkin usein ympäristön kustannuksella ja ennemmin tai myöhemmin paikallinen pohjaveden laatu kärsii suunnattomasta "ylimääräisestä" kulutuksesta. Pohjavedenlaatu saattaa huonontua jopa siinä määrin, että paikalliset päätyvät ostamaan vetensä pulloissa Nestleltä, sen sijaan, että voisivat juoda lähdevetensä hanasta, kuten ennen Nestlen paikalle tuloa. Kehitysmaissa ei ole sitäkään vähää vastusta paikallisesta hallinnosta ja pohjavedet voidaan huoletta imeä kuiviin ja paikallisten asukkaiden kaivot sen myötä.
Suurin ongelman aiheuttaja tulevaisuudessa ei todennäköisesti ole kuitenkaan Nestle ja sen kaltaiset yritykset, vaan globaali väestönkasvu. Tilannetta ei yhtään helpota ilmaston lämpeneminen ja sen seurauksena jäätiköiden sulaminen ja kuivien alueiden laajeneminen entisestään. Intian ja Kiinan vesihuolto on suurissa vaikeuksissa jo nyt.
Ennusteiden mukaan maapallon väkiluku on 8 miljardia vuonna 2025, jolloin kaksi kolmannesta maapallon asukkaista asuu alueilla, jossa vettä ei ole riittävästi. Ei hääviä.
Ruoka
Viime vuosien tulvista ja kuivuudesta aiheutuneet heikot sadot ovat nostaneet viljan maailmanmarkkinahinnan huippulukemiin. Hintaan vaikuttaa myös ennätyskorkeat tuotantokustannukset. Esimerkiksi lannotteiden hinnat eivät ole koskaan olleet yhtä korkealla. Mikä on tilanne vuonna 2050, jolloin YK:n elintarvikejärjestö FAO:n mukaan ruuan tuotannon pitäisi olla 70% enemmän kuin nyt, jotta voidaan ruokkia suhteessa sama määrä ihmisiä. Samaan aikaan viljelyskelpoista peltopinta-alaa ei voida juurikaan lisätä.
"Ruuantuotanto on kasvanut viimeisen 40 vuoden aikana paljon. On muistettava, että lähtötaso oli hyvin matala. Nyt tuotantoa on jo tehostettu niin paljon, että nykytasolta lähdettäessä 70 prosentin lisäys on kova vaatimus."
Viljan kallistuminen johtaa ruuan kallistumiseen, mikä johtaa levottomuuksiin. Tästä on näyttöjä jo nyt. Vuonna 2008 oli laajalti ruokamellakoita ja FAO:n mukaan jopa 36 maata kärsi ruokakriisistä. Myöhemmin kallis leivän hinta toimi sytykkeenä mm. arabikevään tapahtumille.
Tilannetta ei ainakaan helpota se, että ruuan viljelyyn kelpaavaa maata pyhitetään biopolttoaineiden raaka-aineen tuottamiseen.
Tällä hetkellä nälkää näkee yli miljardi ihmistä. Kelaa sitä!
Raaka-aineet
Saksalaistutkijoiden mukaan vuoteen 2030 mennessä korkean teknologian tuotteiden valmistuksessa tarvittavista raaka-aineista tulee olemaan pulaa. Pula tulee olemaan erityisesti harvinaisemmista metalleista, kuten platina, scandium, neodyymi, gallium, germanium ja indium ym. Indiumia käyttää mm. näyttö- ja aurinkokennoteollisuus. Kauaskatsoisesti talousmahdeista ainakin Kiina jo hamstraa näitä metalleja.Tämä on johtanut siihen, että Japani on siirtänyt tuotantoaan Kiinaan päästäkseen käsiksi Kiinan hamstraamiin maametalleihin. Raaka-aineet ovat siis myös merkittävä geopoliittinen peliväline. Keski-Afrikan valtioilla puolestaan on merkittävä rooli tantaalin saatavuudessa ja sitä käytetäään mm. mikroelektroniikan kondensaattoreissa."Koko maailman Indium-varannoista arviolta 70 prosenttia sijaitsee Kiinan maaperässä."
Väestönkasvu ja elintason nousu pitävät huolen siitä, että raaka-ainepula ja kalliit raaka-aineet ovat pysyvä ilmiö.
Summa summarum
Lisäksi jos haluaa tienata rahaa tulevilla konflikteilta, kannattaa laittaa rahaa aseteollisuuteen.Uutisista voi seurata kuinka rahaa kilisee firmojen pussiin.
VastaaPoistaYhtenä esimerkkinä vaikka seuraava yritys.
http://www.raytheon.com/
Maailmanpankki julkaisi synkähkön näkemyksensä samaan asiaan liittyen: link
VastaaPoistaLisää synkkiä näkymiä: http://www.soininvaara.fi/2012/12/09/lampia-rauhassa/
VastaaPoistaSamasta aiheesta: http://www.nordnetblogi.fi/sijoittamisen-eettisyys-ja-yhteiskuntavastuu/05/04/2013/
VastaaPoista