Siirry pääsisältöön

Miten tienata muiden kärsimyksellä?

Hieman provosoiva otsikko, mutta siitä tässä nyt on kuitenkin kyse.

Tulevaisuus ei pitkällä tähtäimellä näytä kovin valoisalta. Itseasiassa se näyttää aika helvetin synkältä. Jos uskoo tutkijoihin, niin tulee olemaan pulaa ainakin vedestä, ruuasta ja raaka-aineista, ehkä myös hengityskelpoisesta ilmasta. Pulasta tulee seuraamaan (ja on jo seurannut) levottomuuksia ja pahimmillaan jopa sotia. Perustellaanpa hieman.

 

Vesi

Täällä Suomessa voidaan onneksi pitää puhdasta juomavettä itsestäänselvyytenä. Lorottelen tarpeettoman kauan suihkussa ja vedän vessasta aina "ison hädän", vaikka toimitus olisi kuinka pieni. Kuitenkin monessa muussa paikassa saastunut juomavesi on suurin kuolemanaiheuttaja jo nyt. Siis suurempi kuin Aids ja sota, oikeesti!

Nestle on yksi yritys joka on tehnyt veden myymisestä erinomaisen menestyvää liiketoimintaa, usein häikäilemättömin keinoin. Yhtiö on ostanut amerikkalaisista pikkukaupungeista lähdevesialueilta yksityisiltä maanomistajilta palstoja ja perustanut sinne omia pumppaamoja. Pienistä kaupungeista sen takia, että niissä viranomaisvalvonta on vaatimatonta ja myös asukkaiden valveutuneisuus ja vaikutusmahdollisuudet ympäristönsä muutoksiin heikkoa. Tankkiautollisen hinta Nestlelle on 10 dollaria ja jälleenmyyntihinta pullotettuna 50 000 dollaria. Ei hullumpi kate. Voitto syntyy kuitenkin usein ympäristön kustannuksella ja ennemmin tai myöhemmin paikallinen pohjaveden laatu kärsii suunnattomasta "ylimääräisestä" kulutuksesta. Pohjavedenlaatu saattaa huonontua jopa siinä määrin, että paikalliset päätyvät ostamaan vetensä pulloissa Nestleltä, sen sijaan, että voisivat juoda lähdevetensä hanasta, kuten ennen Nestlen paikalle tuloa. Kehitysmaissa ei ole sitäkään vähää vastusta paikallisesta hallinnosta ja pohjavedet voidaan huoletta imeä kuiviin ja paikallisten asukkaiden kaivot sen myötä.

Suurin ongelman aiheuttaja tulevaisuudessa ei todennäköisesti ole kuitenkaan Nestle ja sen kaltaiset yritykset, vaan globaali väestönkasvu. Tilannetta ei yhtään helpota ilmaston lämpeneminen ja sen seurauksena jäätiköiden sulaminen ja kuivien alueiden laajeneminen entisestään. Intian ja Kiinan vesihuolto on suurissa vaikeuksissa jo nyt.

Ennusteiden mukaan maapallon väkiluku on 8 miljardia vuonna 2025, jolloin kaksi kolmannesta maapallon asukkaista asuu alueilla, jossa vettä ei ole riittävästi. Ei hääviä.

Ruoka

Viime vuosien tulvista ja kuivuudesta aiheutuneet heikot sadot ovat nostaneet viljan maailmanmarkkinahinnan huippulukemiin. Hintaan vaikuttaa myös ennätyskorkeat tuotantokustannukset. Esimerkiksi lannotteiden hinnat eivät ole koskaan olleet yhtä korkealla. Mikä on tilanne vuonna 2050, jolloin YK:n elintarvikejärjestö FAO:n mukaan ruuan tuotannon pitäisi olla 70% enemmän kuin nyt, jotta voidaan ruokkia suhteessa sama määrä ihmisiä. Samaan aikaan viljelyskelpoista peltopinta-alaa ei voida juurikaan lisätä.

"Ruuantuotanto on kasvanut viimeisen 40 vuoden aikana paljon. On muistettava, että lähtötaso oli hyvin matala. Nyt tuotantoa on jo tehostettu niin paljon, että nykytasolta lähdettäessä 70 prosentin lisäys on kova vaatimus."

Viljan kallistuminen johtaa ruuan kallistumiseen, mikä johtaa levottomuuksiin. Tästä on näyttöjä jo nyt. Vuonna 2008 oli laajalti ruokamellakoita ja FAO:n mukaan jopa 36 maata kärsi ruokakriisistä. Myöhemmin kallis leivän hinta toimi sytykkeenä mm. arabikevään tapahtumille.

Tilannetta ei ainakaan helpota se, että ruuan viljelyyn kelpaavaa maata pyhitetään biopolttoaineiden raaka-aineen tuottamiseen.

Tällä hetkellä nälkää näkee yli miljardi ihmistä. Kelaa sitä!

 

 

Raaka-aineet

Saksalaistutkijoiden mukaan vuoteen 2030 mennessä korkean teknologian tuotteiden valmistuksessa tarvittavista raaka-aineista tulee olemaan pulaa. Pula tulee olemaan erityisesti harvinaisemmista metalleista, kuten platina, scandium, neodyymi, gallium, germanium ja indium ym. Indiumia käyttää mm. näyttö- ja aurinkokennoteollisuus. Kauaskatsoisesti talousmahdeista ainakin Kiina jo hamstraa näitä metalleja.
"Koko maailman Indium-varannoista arviolta 70 prosenttia sijaitsee Kiinan maaperässä."
Tämä on johtanut siihen, että Japani on siirtänyt tuotantoaan Kiinaan päästäkseen käsiksi Kiinan hamstraamiin maametalleihin. Raaka-aineet ovat siis myös merkittävä geopoliittinen peliväline. Keski-Afrikan valtioilla puolestaan on merkittävä rooli tantaalin saatavuudessa ja sitä käytetäään mm. mikroelektroniikan kondensaattoreissa.

Väestönkasvu ja elintason nousu pitävät huolen siitä, että raaka-ainepula ja kalliit raaka-aineet ovat pysyvä ilmiö.

Summa summarum

Paska tulee osumaan tuulettimeen ja kaikki tulee menemään päin helvettiä. Teknologiauskovaisten mukaan ei ole kuitenkaan syytä huoleen, vaan teknologisen kehityksen ansiosta mikään näistä synkistä skenaarioista ei toteudu. Toivotaan näin.

 

So what?

En tietenkään halua kenenkään kärsivän, enkä missään tapauksessa mitään näistä ennustetuista kurjuuksista toteutuvan. Näistä asioista lueskellessa en ole kuitenkaan voinut välttyä ajatukselta, että tästä kaikesta kurjuudesta voisi jollain tavalla hyötyäkin, jos on sitä onnekasta möhömahaista sakkia, joka ei joudu kärsimään seurauksista. Ikävä tuottaa pettymys, mutta minulle ei ole vastausta siihen miten katastrofeista voi hyötyä, mutta olisin suuresti yllättynyt ellei se olisi jotenkin mahdollista. Äkkiseltään tulisi mieleen ostaa todella pitkään salkkuun ETF:iä liittyen maataloustuotantoon, veden puhdistukseen tai siihen liittyviin teknologioihin ja raaka-aineiden tuotantoon ja yhtiöhin jotka kehittävät raaka-aineiden jalostamiseen liittyviä teknologioita. Vaihtoehtojahan on viljalti.

      Mitä meiltä olet?

 

Lähteet:

Kommentit

  1. Lisäksi jos haluaa tienata rahaa tulevilla konflikteilta, kannattaa laittaa rahaa aseteollisuuteen.Uutisista voi seurata kuinka rahaa kilisee firmojen pussiin.
    Yhtenä esimerkkinä vaikka seuraava yritys.
    http://www.raytheon.com/

    VastaaPoista
  2. Maailmanpankki julkaisi synkähkön näkemyksensä samaan asiaan liittyen: link

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut kirjoitukset

Miten ostan pörssiosakkeita - käytännön ohjeet

Ties vaikka joku saisi tästä apua ja näkeepähän ummikko miten helppoa osakkeiden ostaminen on.

Osakkeiden valintaan en osaa antaa vinkkejä, mutta välittäjän valintaan kyllä. Pörssiosakkeiden omistaminen edellyttää arvo-osuustiliä ja sellaisen voi hankkia vaikka omasta tilipankistaan tai muulta arvo-paperivälittäjältä, joka ei ole välttämättä ole sidoksissa tilipankkiisi. Arvopaperivälittäjissä ratkaisevin ero on hinta. Ns. online-välittäjillä verrattuna kivijalkapankeihin on usein myös laajempi valikoima eri markkinoilta ostettavia sijoitustuotteita. Esimerkiksi ulkomaisia indeksiosuusrahastoja tai erikoisempia yrityksiä eksottisemmilta markkoinoilta voi olla vaikeaa tai mahdotonta saada ostettua oman pankin kautta. Kivijalkapankkisi mainostaa sinulle varmasti mainioita tietopalveluitaan ja analyysejään, joihin pääsee käsiksi avaamalle heille arvo-osuustilin. Kokemukseni mukaan vastaavat tai jopa paremmat analyysipalvelut on saatavissa ihan samalla tavalla myös muilta välittäjiltä. Ra…

Annuiteetti, tasalyhennys, kiinteä tasaerä...

...3kk euribor, kiinteä korko, apua! Näitä on tullut kelailtua viime aikoina. Paljon on tapahtunut sitten edellisen kirjoitukseni ja olen päätynyt ostamaan oman asunnon. Varsinainen loppukauppa on vielä edessä ja minulla on vielä hieman aikaa kilpailuttaa lainatarjouksia.

Olen pyytänyt tarjouksen OP:sta, Sampo pankista ja Nordeasta. Lainan hinnassa ja kuluissa ei ole käytännössä mitään eroa enkä siksi jaksa vaivautua enää pyytämään tarjousta muualta. Kaikki tarjoavat marginaaliksi 0,75% ja viitekoron saa valita vapaasti. Pankin edustajat kovasti painostavat sitomaan lainan kolmen tai viiden vuoden kiinteän koron jaksoon. Kokonaiskoroksi tälle viiden vuoden jaksolle tarjotaan 2,75%. Minulla alkaa aina hälytyskellot soimaan, kun pankki kovasti jotain tyrkyttää. Tuskin ne silloin ainakaan minun etuani ajattelevat. Kaiken maailman turvatuotteita tarjotaan myös, mutta ennemmin asetan kuukausierän mahdollisimman pieneksi, jotta pystyn säästämään osakkeisiin ihan oman turvani.

Nordea on ain…

Säästäminen ja eläminen osinkotuloilla vanhana

En ole kovin tarkkaan laskenut paljonko rahaa pitää laittaa vuosittain sivuun saadakseen riittävästi osinkotuloja ja voidakseen elää pelkästään niillä. Oletan, että pakollisiin asumiskustannuksiin ei asuntolainan jälkeen kulu kuin yhtiövastikkeen verran ja tämän lisäksi rahaa menee välttämättömyyksiin, kuten kotivakuutukseen, laajakaistaliittymään, brandyyn ja trappistioluisiin. 500 euroa luulisi karkeasti arvioiden riittävän mainiosti pakollisiin menoihin ja siihen päälle muutama satanen ruokaan ja huvituksiin.


Toivon pystyväni laittamaan sijoituksiin ehkä 700 euroa kuukaudessa ja saavani sijoitukselle viiden prosentin vuosituoton. Eikös viisi prosenttia ole aika hyvin linjassa osakemarkkinoiden keskimääräisen tuoton kanssa? Tästä seuraa kahdenkymmenen vuoden aikana korkoa korolle ja lopputuloksena vajaa 290 000 euroa pääomaa.

Jos hyvin käy, kahdenkymmenen vuoden kuluttua tuo rahasumma tuottaa osinkotuloina edelleen viisi prosenttia vuosittain, lisäämättä uutta rahaa muuten salkkuun.…