Siirry pääsisältöön

Leuka rinnassa kohti uutta vuotta

Olipa kehno vuosi. Koko vuosi 2011 on ollut minulle osakesäästäjänä surkea eikä muutenkaan mitenkään fantastinen. Olen edennyt leuka rinnassa pettymyksestä toiseen. Olisin mieluusti jättänyt koko vuoden väliin ja ennemmin vaikka maannut syväjäädytettynä tämän ajan. 
 
Palkasta ei jäänyt säästettävää läheskään niin paljon kuin odotin ja omistusten arvonkehitys jäi reilusti pakkasen puolelle. Molempien salkkujen tuotto näyttää olevan tämän vuoden osalta samaa luokkaa kuin yleisindeksin eli noin -30%.
 
Vuonna 2012 haluaisin kehittää systemaattisemman menetelmän suomisalkun hallinnoimiseksi. Alan myös kirjaamaan ylös salkkujeni tapahtumia, jotta pysyn paremmin kärryillä missä mennään. Tähän asti olen hallinnoinut sitä täysin fiilispohjalta. Luen talousuutisia ja analyyseja eri lähteistä ja yritän niiden perusteella muodostaa joukon aliarvostettuja yrityksiä, jotka lisään ostoslistalleni. Tämä ei vetele.
 
Kulutushysteria joulun alla tuntuu minusta vuosi vuodelta hullummalta. Ostetaan tarpeetonta krääsää kassikaupalla ihmisille, joilta ei mitään puutu. Lähetetään toisillemme samat geneeriset joulukortit, joissa on valmiiksi painettuna "Hyvää joulua!" tai jos halutaan samalla hoitaa myös uudenvuodentoivotukset, niin hommataan kortit joissa lukee lisäksi "...ja hyvää uutta vuotta!". Oma nimi työllä ja tuskalla kymmeniin kortteihin ja sitten ei tarvitsekaan pitää niihin sukulaisiin enää yhteyttä ennen seuraavaa joulua, paitsi jos on vailla jotain.
 
Ihmisiä näyttää lisäksi vaivaavan ihan älytön kiire ja stressi pari viikkoa ennen aattoa. Ruokaa hamstrataan kuin sotaan varautuen ja järjestellään asioita. Sitten koko härdelli on ohi parissa päivässä. 
 
Teen itse ihan samaa, koska minusta on kiva antaa lahjoja ja syödä hyvin. Harkitsen kuitenkin totaalista suunnanmuutosta ja ensi jouluna saatan ainakin jättää kaikki lahjat ostamatta ja laittaa säästyneet rahat hyväntekeväisyyteen. Tästä kun tekee tavan, niin pian läheiset eivät enää edes odota saavansa paketteja, koska systeemi on tiedossa. 
 
Ja entäs ne kuuluisat jouluruuat. Harmaasuolattu kinkku paistetaan rutikuivaksi haperoksi ja muuten erinomaisista suomalaisista juureksista tehdään vauvanmössöjä. Rosolli on loukkaus makunystyröitä kohtaan ja lipeäkala pitäisi nimetä ennemminkin häpeäkalaksi. Jos jouluruoka on hyvää, niin miksi se kelpaa ihmisille vain kerran vuodessa?
 
Olipas katkeraa tilitystä. Lähinnä minua häiritsee joulussa tavarakeskeisyys ja se, että asioita tehdään vain tavan vuoksi. Joulutraditioita olisi jo korkea aika modernisoida ja keskittyä tavaran sijaan yhdessäoloon myös ennen joulua. Lahjojakin voi antaa myös muulloin.
 
Kiitos kaikille lukijoille ja erinomaista vuotta 2012! Ei muuta kuin uuteen nousuun!

Kommentit

  1. Terve,

    Jep, eipä tästä vuodesta kovin ruusuista lopputulemaa jäänyt piensäästäjän kannalta katsottuna. Jaan myös mielipiteesi salkkuun tehtävien muutosten systematisoinnista. Ehkä kallein virhe mitä on tullut itse tehtyä on "innostua" jostain osakkeesta jonkun gurun mainostamana tai yrittää muuten peesata jotakuta menestynyttä(?) sijoittajaa => kun omia laskelmia ei ole kunnolla tehtynä niin ei tule reagoitua vastaavalla tavalla mahdollisiin isompiin muutoksiin kuin esim. jatkuvasti lukujen päällä istuva fundamenttisijoittaja. Tai sitten jää ymmärtämättä miksi tietty osake oikeasti tuntuu halvalta (value trap) ja alamäki vain jatkuu alemman keskihinnan ostoista huolimatta. Mutta jos jotain positiivista hakee niin kuulemma mitä aikaisemmin oppirahat maksaa niin sitä pienemmillä tappioilla toivottavasti pääsee...

    Tsemppiä uuteen vuoteen!

    VastaaPoista
  2. Hyvä perustyö ja päiväkirjan pito todella auttaa. Näin pystyy myöhemmin näkemään mitä silloin ajatteli ja oppiminen tehostuu. Virheitään on hankala ymmärtää jos ei muista miksi ne tekikään.

    Mutta älä toki jää murehtimaan miten kurssit ovat tänä vuonna laskeneet. Jos ostit hyviä yrityksiä niin ne tuottavat indeksiä paremmin pitkällä tähtäimellä.

    Ja rosolli totta vieköön.. Ainoa isoäidin tekemä jouluruoka johon en koske.

    VastaaPoista
  3. Itse olen siirtynyt passiiviseen sijoittamiseen ja nimenomaan indeksisijoittamisen kautta.
    Pystyn seuraamaan pörssin ja talouden kehitystä ilman tuskaa/huolta ja tiedän että hyvin hajautettu varallisuuteni tekee työtään pienimmällä mahdollisella riskillä , jonka minä jaksan kantaa.Pidän myös verohyödystä ja edullisesta kulurakenteesta , sekä mahdollisuudesta sijoittaa kerralla pieniäkin summia ilman merkintäpalkkion tai käupankäyntipalkkion puraisua.
    Onnea Uuteen Vuoteen !

    VastaaPoista
  4. Tämä vuosi näyttää sitten jälkikäteen paljon mukavammalta, kun halvalla ostetut osakkeet ovat nousseet +100% :)

    Tsemppiä uuteen vuoteen ja jatkahan hyvän blogin kirjoittelua!

    VastaaPoista
  5. Jep, kannattaa suhtautua huonoon sijoitusvuoteen oppimiskokemuksena.

    On myös parempi kokea näitä laskuvuosia ja niiden aikana tehtyjä virheitä pienellä pääomalla. Jos hyviä vuosia ja pääomaa olisi kasautunut jo monia, voisi tämäntyyppinen kyyti ja huonot päätökset olla erittäin kalliita.

    Itse aloitin sijoittamisen myös n. 1v sitten, ja samanlaisia tunteita on herännyt. Salkku tosin on miinuksella vain n. 5%, kiitos globaalin hajautuksen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut kirjoitukset

Miten ostan pörssiosakkeita - käytännön ohjeet

Ties vaikka joku saisi tästä apua ja näkeepähän ummikko miten helppoa osakkeiden ostaminen on.

Osakkeiden valintaan en osaa antaa vinkkejä, mutta välittäjän valintaan kyllä. Pörssiosakkeiden omistaminen edellyttää arvo-osuustiliä ja sellaisen voi hankkia vaikka omasta tilipankistaan tai muulta arvo-paperivälittäjältä, joka ei ole välttämättä ole sidoksissa tilipankkiisi. Arvopaperivälittäjissä ratkaisevin ero on hinta. Ns. online-välittäjillä verrattuna kivijalkapankeihin on usein myös laajempi valikoima eri markkinoilta ostettavia sijoitustuotteita. Esimerkiksi ulkomaisia indeksiosuusrahastoja tai erikoisempia yrityksiä eksottisemmilta markkoinoilta voi olla vaikeaa tai mahdotonta saada ostettua oman pankin kautta. Kivijalkapankkisi mainostaa sinulle varmasti mainioita tietopalveluitaan ja analyysejään, joihin pääsee käsiksi avaamalle heille arvo-osuustilin. Kokemukseni mukaan vastaavat tai jopa paremmat analyysipalvelut on saatavissa ihan samalla tavalla myös muilta välittäjiltä. Ra…

Annuiteetti, tasalyhennys, kiinteä tasaerä...

...3kk euribor, kiinteä korko, apua! Näitä on tullut kelailtua viime aikoina. Paljon on tapahtunut sitten edellisen kirjoitukseni ja olen päätynyt ostamaan oman asunnon. Varsinainen loppukauppa on vielä edessä ja minulla on vielä hieman aikaa kilpailuttaa lainatarjouksia.

Olen pyytänyt tarjouksen OP:sta, Sampo pankista ja Nordeasta. Lainan hinnassa ja kuluissa ei ole käytännössä mitään eroa enkä siksi jaksa vaivautua enää pyytämään tarjousta muualta. Kaikki tarjoavat marginaaliksi 0,75% ja viitekoron saa valita vapaasti. Pankin edustajat kovasti painostavat sitomaan lainan kolmen tai viiden vuoden kiinteän koron jaksoon. Kokonaiskoroksi tälle viiden vuoden jaksolle tarjotaan 2,75%. Minulla alkaa aina hälytyskellot soimaan, kun pankki kovasti jotain tyrkyttää. Tuskin ne silloin ainakaan minun etuani ajattelevat. Kaiken maailman turvatuotteita tarjotaan myös, mutta ennemmin asetan kuukausierän mahdollisimman pieneksi, jotta pystyn säästämään osakkeisiin ihan oman turvani.

Nordea on ain…

Säästäminen ja eläminen osinkotuloilla vanhana

En ole kovin tarkkaan laskenut paljonko rahaa pitää laittaa vuosittain sivuun saadakseen riittävästi osinkotuloja ja voidakseen elää pelkästään niillä. Oletan, että pakollisiin asumiskustannuksiin ei asuntolainan jälkeen kulu kuin yhtiövastikkeen verran ja tämän lisäksi rahaa menee välttämättömyyksiin, kuten kotivakuutukseen, laajakaistaliittymään, brandyyn ja trappistioluisiin. 500 euroa luulisi karkeasti arvioiden riittävän mainiosti pakollisiin menoihin ja siihen päälle muutama satanen ruokaan ja huvituksiin.


Toivon pystyväni laittamaan sijoituksiin ehkä 700 euroa kuukaudessa ja saavani sijoitukselle viiden prosentin vuosituoton. Eikös viisi prosenttia ole aika hyvin linjassa osakemarkkinoiden keskimääräisen tuoton kanssa? Tästä seuraa kahdenkymmenen vuoden aikana korkoa korolle ja lopputuloksena vajaa 290 000 euroa pääomaa.

Jos hyvin käy, kahdenkymmenen vuoden kuluttua tuo rahasumma tuottaa osinkotuloina edelleen viisi prosenttia vuosittain, lisäämättä uutta rahaa muuten salkkuun.…